maanantai 21. toukokuuta 2012

Here we go again - projekti "kevyempi minä" käynnistyy

Tässä oikea tilityspostaus, skipatkaa jos aihe paino/laihdutus ei kiinnosta!! :)

Kuten moni ehkä tietääkin, en ole yhtään urheilullinen tyyppi, mutta rakastan ruokaa ja makeita herkkuja. Kuntoilu ja urheileminen on minulle yhtä pakkopullaa, vaikka muutama vuosi sitten minua purikin jumppakärpänen - hetkellisesti. Tämä tarkoittaa tietysti sitä, että elopainon pitäminen kohtuuden rajoissa on ollut minulle aina yhtä tuskaa, ja paino seilaa ylös alas kuin parhaimmassa vuoristoradassa.

Lapsena ja nuorena tunsin itseni aina miljoona kertaa lihavammaksi, kuin kaikki muut, vaikka nyt kuvista katsoen olen ollut suht normaalikokoinen. Koululiikunta oli yhtä tuskaa (etenkin hiihtäminen, kauheat traumat!) mutta en lukiossakaan ole painanut 60 kiloa enempää. Sisäinen herkuttelijani pääsi kuitenkin valloilleen, kun muutin pois kotoa ja opiskelemaan Turkuun. Muistan, että jouluna vuonna 2006, ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen, vaaka näytti jo yli 80 kiloa - joulun jälkeen muistaakseni 83 kg. (harmi, ettei näitä kuvia enää koneelta/netistä löydy)

kuvat syksyltä 2007, jolloin painoa oli jo lähtenyt, ja olin varmasti jo hyvin alle 80 kilon


Vaa'an lukemat ja jouluna otetut kuvat saivat minut heräämään todellisuuteen ja aloin pitää parempaa huolta itsestäni: suljin silmäni Cittarin suklaatarjouksille ja uskaltauduin jopa läheiselle kuntosalille. Todellisen tavoitteen sain, kun varasimme alkuvuodesta 2008 ystäväni kanssa Thaimaan matkan saman vuoden joulukuulle. Koko 2008 menikin jumpatessa, herkkuja vastustellessa ja salaattia syödessä. Tuloksen näette näissä kuvissa: vaaka näytti lähtöpäivänä tasan 70 kg.


Photo & Video Sharing by SmugMug
Serenaadia vastaanottamassa adventtina 2008

Thaimaassa jäätelöbaarissa joulukuussa 2008,
ei kaksoisleukaa ja olematon käsivarsi!


Photo & Video Sharing by SmugMug
Norsusafarilla Thaimaassa 2008,
jos on kiloja kadonnut niin myöskin rintavarustus... :D



Matkalla pidin itseäni tietysti vielä ihan hirvittävän läskinä, mutta nyt kun katson näitä kuvia, tajuan, että olen ollut laihimmillani - tämän pienempää minusta tuskin edes saa! Syksyn olin treenannut parhaimmillani 2 kertaa päivässä, aamulla söin kaurapuuroa sokerittoman mehukeiton kanssa ja päivällä salaattia niin, että sitä tursusi jo korvista... pisin herkkulakko taisi kestää tuona vuonna 3 kk.

Vielä vuonna 2009 sain painoa pidettyä suht hyvin aisoissa, mutta kauan en enää jaksanut säännöllistä liikuntaa ja herkkujen vastustelua. Pikku hiljaa paino on siis hilautunut takaisin kohti 80 kiloa ja Brysselistä kotiin tultuani en edes ole enää uskaltanut käydä vaa'alla. Brysselissäkin jaksoin vielä käydä silloin tällöin salilla ja lenkillä herkuttelua tasoittaakseni, mutta syksyllä jalan rikottuani jäin sohvalle nauttimaan croissanteista, suklaasta, juustosta ja viinistä. Nämä kuvat sitten pysäyttivät jälleen. (varoitus, kuvat saattavat järkyttää herkimpiä lukijoita!)


Photo & Video Sharing by SmugMug
Tämä vielä menettelee, Pinellassa 11.5.2012, mutta...



Iiiiiikkk!!! Hello 90 kg...
Turun konserttitalolla 12.5.2012

Ei voisi uskoa, että alimmassa kuvassa on sama tyttö, kuin tuossa norsun kanssa poseeraamassa... ja välissä 3,5 vuotta... Tosiaan, nyt en ole itseäni uskaltanut punnita, mutta vaatteethan sen kertovat. H&M:ltä 44 on joissakin vaatekappaleissa tuskallisen pieni, Lindexin 44 sentään vielä on juuri sopiva. Zarasta en voi unelmoidakaan ostavani vaatteita juuri nyt.

Joten eiköhän ole taas ryhtiliikkeen aika - kannustattehan? Tavoitteenani on tiputtaa ja sen jälkeen ylläpitää painoa niin, että olen kokoa 40/42 ja mahdun mm. kivoihin Zaran vaatteisiin. Painosta ja painoindekseistä en jaksa välittää - olinhan vielä tuolloin 2008 ylipainoinen indeksin mukaan, pituudelleni yläraja taitaa olla 68 kg, joka tuntuu täydelliseltä utopialta. 

Hyvänä tavoitteena pidän tätä vuonna 2010 loppukesästä otettua kuvaa. 


Photo & Video Sharing by SmugMug
Kuororetkellä Itävallassa sturmia ja itävaltalaista illallista nauttimassa
iloinen ja sopusuhtainen Petra

Joten mitäs sanotte, oletteko mukana kannustamassa minua kevyempään elämään? Ajattelin, että projekti onnistuu paremmin, kun sen nyt ilmoitan näin julkisesti - eikös se paras motivaattori ole vertaistuki ja group pressure...!

Nyt se on siis ilmoitettu - kuntoilu ja ruokavalion noudattaminen lähtee tästä! Huomenna lisää ja tarkemmin siitä, miten tällainen herkkusuu painoa oikein aikookaan pudottaa!

43 kommenttia:

  1. heja heja Petra, det fixar du nog! Ditt mål verkar jättebra och huvudsaken är ju att man trivs med sig själv, så jag hejar på dig och tror starkt på att du kommer att nå din trivselvikt. Lycka till! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tack Camilla!! :) Just den känslan söker jag, att trivas med mig själv. Nu gör jag inte riktigt det och då behöver jag ändra på något - jag behöver verkligen börja ta hand om mig och min kropp bättre än jag gjort under de senaste åren. I'm worth it damn it! ;)

      Poista
  2. Mut hei kerran jo oot onnistunu ni totta kai kun vaan tosissas päätät niin. Eikä mitään indekseihin tuijottamista vaan juuri tuommoinen realistinen tavoite niin että itsellä on hyvä olla :)
    On muuten kauheeta havahtua yhtäkkiä kuvien kautta että kuinka on lihonnut... mä keräsin joku 12 kiloa raskausaikana ja ne katos aika hyvin, kunnes yhtäkkiä n. puol vuotta myöhemmin mikään vaate ei sopinut ja kuvissa näytti ihme valaalta. Tajusin sit vaa'alla painavani yhtä paljon kuin viimeisessä neuvolassa ennen synnytystä... siitä alko pieni laihiskuuri ja kyllä se sit tuotti tulosta kun maltto vähentää syömisiä. Helposti tuli naposteltua kotona ollessa ja sen lopettaminen autto paljon. Tsemiä sulle, kesä kun tulee ni ulkoilemaan vaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Saara, tsemiä tosiaan tarvitaan, että saan parannettua huonot tapani! Mutta kesällä se oikeesti on helpompaa kun on (toivottavasti) hienot ilmat ulkoilla ja torilta saa kevyitä herkkuja.

      Ja niin, se napostelu tosiaan on munkin heikkouksia - siitä pitää ehdottomasti päästä!

      Sulla on muuten kyllä hieno syy liikkua tuo teidän neiti! Mun pitää varmaan alkaa lainata kavereiden mukuloita ja viedä niitä ulos leikkimään :D

      Poista
  3. Onnea projektiin! :)

    Mulla on samanlainen tilanne: painoa on kertyny ihan turhan paljon eikä oikein tunnu hyvältä. :/ Mäkin tykkään syödä (varsinkin karkkia ja suklaata...) eikä kuntoilu oo koskaan ollu lähellä sydäntä... Jotain tarttis siis tehdä. Mun täytyis tehä pieniä muutoksia sen sijaan että muuttaisin koko elämän kerralla. Jos esim. yrittäisin jättää kaikki herkut kerralla pois, siitä ei hyvää seurais. :P Sitä paitsi, haluun myös nauttia elämästä! :)

    Ja niihin painoindekseihin ei mun mielestä kannata sokeasti tuijottaa - tärkeempää on se, että itsestä tuntuu hyvältä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos N!

      Mulla on aivan sama juttu: jos heittäisin ruokavalion ihan päälaelleen, niin jaksaisin sitä ehkä kuukauden. Yritän nyt taas totutella toisenlaisiin elämäntapoihin eli herkut veks ja liikuntaa lisää pikku hiljaa. Herkutella annan itseni sitten erityisissä tilanteissa ja joskus viikonloppuisin :)

      Poista
  4. Hyvä Petra, sulla on mun tuki! Lähdetään joku kerta vaikka yhdessä pyöräilemään tai kävelylle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tackar!! :) Ja jokilaivoilta on sitten pysyttävä poissa - tehdään tästä terveellinen kesä, eikö? :)

      Poista
  5. Nu maste du vara stark! Bort med socker. Drick massvis med smoothies. Sporta, börja med sauvakävelyä eller raska promenader, zumba, nagot som är roligt 3-4 ggr i veckan. Ingenting i mun efter kl 18, endast ört eller grönt tee. Ät en gang i veckan sött, det maste man unna sig! Du hittar nog din väg! Kramis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tack för tipsen Sofia!

      Det värsta är just socker, är helt sockerberoende och sötsugen hela tiden :/ Måste jobbat hårt för att komma över det men jag SKA lyckas, den här gången ska jag vara stark :)

      Poista
    2. Försök göra en kompromiss med godiset och ät bara mörkchoklad... jag börjar tycka 86 % är söt :) men nog tycker jag ännu om sött... tur att det finns socker som inte triggar så mycket så man kan fixa nån kaka och så :)

      Poista
  6. Lycka till! Jag klarade det sommaren innan studierna började. -33kg.. Nu är jag där mittemellan igen och gör halvseriösa försök att få bort 5kg. Som alltid misslyckas. Fast jag håller lchf... förstår inte... Men jaa, har hört att lchf med endast ett mål om dagen eller en dags fasta per vecka är väldigt effektivt! Men vem orkar med sånt? Så försök hitta något mellanting av något som inte är allt för omotiverande :) Och börja med att pressa lite citron och drick det med varmvatten en halv timme innan frukost. Folk säger att det funkar och jag inbillar mig försöka alltid ibland ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. What... 33 kg?! Wow... duktigt! Jag som alltid känt dig som du är nu (englit min åsikt helt mini!) har jättesvårt att inbilla mig dig som 33kg tyngre!

      Synd att lchf inte funkar längre. Men jag har hört att det funkar faktiskt bara tills man nått sin "idealvikt" eller den vikten som är "normalläge" för just din kropp. Kanske lite mer träning skulle hjälpa? Eller gå från lchf till bara lc - low carb och lämna fetterna bort?

      Det där med citron låter spännande, ska prova! :)

      Poista
    2. Joo, på något sätt vägde jag typ 97 där runt studentskrivningarna. Sen insåg jag vad som hade hänt. Den gången var det fettfritt, aspartam, nutrilettpatukkan, motion och max 1200 kalorier som gällde. Det funkade helt tydligt, och inte var det så jobbigt heller, men inte vill jag utsätta kroppen för det igen! Mår så mycket bättre nu! Och jo, lchf påstå ju dra kroppen till dess idealvikt. Först för 3 år sedan gick jag ner några kilon (5-6) då jag började, men sen har jag satt på mig 10kg från då jag började... Nu vet jag att det säkert saknas lite högintensiv träning, men orkar inte helt bry mig så mycket att jag skulle anstränga mig så oroligt mycket. Men rör nog ändå på mig runt en timme om dagen de flesta dagarna... Och jag vet att jag tappar vikt om jag lämnar bort alla mjölkprodukter och håller mig under 5g. Men jag orkar inte med det, så nöjer mig med en kompromiss (äggmjölk, ost och sällan mer än 10g), man måste ju leva åxå :)

      Poista
    3. Ja men exakt, man måste ju kunna njuta av livet också! För mig skulle det vara jättesvårt att totalt lämna bort t.ex mjölkprodukterna - skulle säkert bli galen på nån Atkins-diet...

      Men njut nu av alla de härliga franska godsakerna: för mig var det ju helt omöjligt att äta enligt LCHF i Belgien även om jag försökte några veckor :D

      Poista
  7. Täällä on yks tsemppaaja lisää!! Ihan varmasti onnistut <3

    Satuin lukemaan jokin aika sitten ihanan Eevan blogia ja hän kirjoitti samasta aiheesta:
    http://www.lily.fi/juttu/tarvitaan-kesaksi-orjapiiskuri-joka-ei-kiella-kokonaan-croissanteja

    Eevan saamien kommenttien joukossa oli hyviä vinkkejä, mm. parikin lukijaa ehdotti lukemaan Mireille Guilianon kirjan Ranskattaret eivät liho. En oo itse tutustunut teokseen vielä, mut kiinnostuin!

    Itse oon ihan mahdoton herkuttelija ja stressisyöppö. Ja vaikken painoa koitakaan pudottaa, vatsaongelmista kärsivänä koitan saada jotain tolkkua syömisiini. Itellä iso apu on ollut Kiloklubi netissä, ilmainen ruokapäiväkirja, johon täytän syömisiäni. Kaloreita en halua katsoa, mutta "herkkupallon" koitan pitää mieluummin vihreänä kuin punaisella ;)

    Ja kirjoita jatkossakin aiheesta joohan ja kerro miten sujuu! Täältä löytyy kannustajia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Johanna ja kiitos linkistä Eevan blogiin! Asiallinen juttu ja paljon hyviä kommentteja :)

      Tuo kirja minulta itseasiassa löytyykin, täytyy kaivaa se uudestaan esille. Muistelen, että siinä oli ainakin yksi tärkeä pointti se, että ruoan kanssa (myös lounaalla) on hyvä ottaa lasi viiniä - vain lasi, ei enempää.

      Kiitos kannustuksesta!!

      Poista
  8. Har delvis samma problem. Som yngre idrottade jag varje dag, främst olika slags bollspel men sen så småningom började jag få mer vikt. Nu har jag igen hittat orientering, skogspromenader med hundar, zumba och kettlebell. Jag försöker också äta oftare sallader osv. För mig är det ytterst svårt att avstå från sötsaker så jag försöker inte ens göra det. Lycka till, jag stöder dig :).
    p.s.har du studerat vid ÅA?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jag letar fortfarande efter den rätta träningsformen för mig, även om jag har börjat tycka om att länka och till och med om att springa lite! Jag tyckte nog också om att gå på gym och grupptimmarna så det ska jag börja med på hösten. (känns inte riktigt lockande att svettas i en mörk gympasal när solen skiner ute!)

      Sötsaker ska jag inte heller avstå från totalt, man måste ju kunna njuta av livet också! :) Tack för stödet, det behövs! Och jo, visst studerar jag vid ÅA - har studierna i princip färdiga, bara gradun fattas...!

      Poista
    2. Lycka till med den!
      Häls. en lärare i svenska :)

      Poista
  9. Tervehdys Petra Pauliina :)!

    Olen mukana kannustamassa- tsemppiä :)! Minulla oli neljän raskauden jälkeen kertynyt painoa, joista tosin en ollut moksiskaan ;). Sitten terveyttä +hampaita ajatellen vähensin joksikin aikaa reippaalla kädellä karkin, suolaisten ja makeiden herkkujen syömistä ja lisäsin veden juomista. Innostuin monen vuoden tauon jälkeen pyöräilystä, joka on muutoin aina ollut mun lempparilikuntamuoto, mutta raskauksien ja pienten lasten kanssa en vain jaksanut tai ollut kiinnostunut siitä. En jaksa enkä tykkää aerobickistä tms, joten tuo pyöräily sekä kävely on mun juttu. Kummasti kiloja sitten lähtikin -14! Nyt olen sitten "nuoruudenmitoissani", mutta ennenkaikkea huomaan olevani virkeämpi ja jaksavampi. En laihduttanut vaan ajattelin olla vähemmillä herkuilla ja painon oletin putoavan korkeintaan 2-4kg joten yllätys oli melkoinen. Mukavalta tuntuu olla sen kokoinen, mitä suurimman osaa aikuisiästään on ollutkin :). Minäkin olen varma, että onnistut :)!

    Mukava, kun olit löytänyt blogini ja tullut lukijakseni- ja minä olen iloinen, kun näin löysin sinun kivan blogisi ja tulin lukijaksesi :)! Kuulumisiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minna! Ja kiva kun tulit vastavierailulle blogiini :)

      Herkut ovat se suurin ongelmani ja ne saavat nyt kyllä kyytiä - ei tästä muuten mitään tule :D Ja tuo on myöskin hyvä huomio, että naposteluhan vaurioittaa myös hampaita! Sitä ei aina tule ajatelleeksi karkkia mussuttaessa.

      Kiitos paljon tsempistä!

      Poista
  10. Kiitos kaikille tsemppauksesta ja kommenteistanne! Palaan tarkemmin asiaan työpäivän jälkeen! Aurinkoista ja kevyttä tiistaipäivää kaikille :) Minun aamuni alkoi proteiinijogurtilla ja ananaksella!

    VastaaPoista
  11. Det e klart du klarar det här fina du! Heja heja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tack Sara!

      Det får bli hälsosamma afterworks i sommar! ;)

      Poista
  12. Petra: Kom ihåg att du är vacker på alla bilder ovan, men förståss, alla har ju sin egen trivselvikt! Lycka till! Kram marina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tack Marina!! :)

      Jag känner inte igen mig på näst sista bilden (med Leif Segerstam! ;) ) så då är det nog verkligen dags att göra något åt saken! Målet är att Zara / Massimo Dutti-kläderna ska passa, haha :D

      Poista
  13. Muista kumminkin, että olet upea ja ihana ihan itsenäsi. Ymmärrän kyllä miltä sinusta tuntuu, jos oma peilikuva ei miellytä. Kamppailen itseni kanssa koko ajan.

    Paljon haleja ja tsemppiä sinulle <3 <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Sofié!! <3

      On kyllä totta, että pitäisi hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin on, mutta tällä hetkellä se tuntuu vähän vaikealta. Ehkäpä jo muutaman kilon kadottaminen auttaa! :)

      Poista
  14. Mie halusin vain sanoa että tsemppiä <3 <3 <3
    oon varma että onnistut ja muista että hiljaa hyvä tulee :)

    Ihanaa ja tosi rohkeaa että jaoit näinkin henkilökohtaisen asian täällä blogissa :) Sain itsekin ihan inspiraatiota tästä postauksesta! KIITOS!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuhannesti!! Tsemppiä tosiaan tarvitaan - ihanaa, että tuette minua! :)

      Poista
  15. Itse havahduin samanlaiseen tilanteeseen tammikuussa, eli noin 5kk sitten. Yks aamu vanhat housut puristivat niin paljon, että kirjauduin siltä samalta istumalta keventäjät sivustoon ja aloin pitämään kirjaa syömisistä ja juomisista! Ja nyt toukokuun lopussa kiloja on lähteny -10kg ja ne yhdet pieneksi jääneet housut ovat jo vähän löysät nykyään :D (lähtöpaino siis noin 77-78kg). Itse voin siis suositella tätä keventäjät sivustoa erittäin lämpimästi! En tehnyt mitään radikaalia muutosta, olen vain pitänyt huolen, että syön välipaljoa tarpeeksi usein. Näin pysyvät ruoka-annoksetkin pieninä. Ja välillä on pidetty humputtelu-viikonloppujakin (alkoholia, roskaruokaa), tärkeintä on vain aina palata "ruotuun" tällaisten jälkeen. Itse olen ollut sillä asenteella, että painon putoamiseen voi mennä vaikka vuosikin (vielä tavoiteenna noin 5kg), kunhan se vain menee vaikka 100g koko ajan alaspäin (toki tulee pieniä nousuja aina välillä, mikä on normaalia, mutta siis kokonaisuudessaan:)). Eli tsemppiä projektiin! Kannustan hengessä mukana ja kannattee tosiaan miettiä, et ei kaikkea kerralla, hitaasti hyvä (ja pysyvä!) muutos tulee :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempistä ja kommentista!! :)

      Olen itseasiassa kirjautunut jo tuonne Keventäjiin jo viime vuonna, mutta en oikein oppinut sitä käyttämään. Täytyy antaa sivulle uusi mahdollisuus!

      Ja tosi hienosti olet saanut painoa pudotettua, bravo! Hieno esimerkki siitä, että pienillä muutoksilla voi saada paljon aikaan :)

      Poista
  16. Voi tsemppiä Petra! Samanlaisten ajatusten ja peilikuvastressin kanssa täälläkin painitaan! Muistathan kuitenkin, että olet upea nainen juuri tuollaisenakin ja tuona iltapukukuvan ottamispäivänäkin näytit oikein kauniilta, kun bongasin sinut ihan livenä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana, tsemppiä tarvitaan! :)

      Vaikka tykkäsin puvusta niin en silti tuntenut oloani oikein mukavaksi... :/ Onneksi juhlat olivat kuitenkin onnistuneet, vai mitä? :)

      Poista
    2. Juhlat olivat oikein onnistuneet! :) Ja pukuongelmia oli minullakin, pitäisi oikeasti ottaa itseään niskasta kiinni, että sitä mahtuisi omiin vaatteisiinsa ja tuntisi olonsa kotoisaksi! Tsemppiä projektiin, nyt kun on kaunis sää ja lämmintä, ei ehkä edes tee niin paljon mieli herkkuja! :)

      Poista
  17. Hengessä mukana ollaan ja koitan kannustaa minkä täältä bittiavaruuden takaa voi. Täällä toinen "herkkuperse", jonka pään sisällä käydään päivittäistä taistelua halun laihtua ja mielitekojen herkkujen suuntaan välillä. Koitan omassa blogissani silloin tällöin kertoilla omasta laihdutuksestani. Tuntuu vaan, ettei laihdutuksesta saa paljoa postailtavaa, kun aika hitaastihan tässä pitää edetä. Muiden kokemukset motivoi mua kuitenkin ihan älyttömästi, joten ainakin mun puolesta kaikki laihdutukseen liittyvät postaukset on oikein kiinnostavia. Paljon tsemppiä sinulle Petra!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvänen aika, olen vallan unohtanut vastata!

      Sinun laihdutusprojektisi antaa kyllä paljon tsemppiä, kun olen seurannut, miten ahkerasti jaksat liikkua ja katsoa syömisiä kuitenkaan pieniä herkutteluhetkiä unohtamatta :) Ja tosiaan, pikku hiljaa pitää edetä: en usko, että kovin jyrkkä elämäntapojen muutos kestäisi pidemmän päälle etenkään, kun olen tällainen foodie...

      Poista
  18. Tsemppiä Petra! Itselläkin on tässä ollut sellaisia mietteitä, että pitäisi ottaa taas itseään niskasta kiinni - kun syö paljon ja hyvin niin paino tuppaa tosiaan vaivihkaa nousemaan. Yksi mikä kuitenkin tuntuu tosi hyvältä jutulta nykyisin ovat säännölliset aamiaiset. Oon aina ollut huono syömään aamulla, mutta kun nyt vaan pakottaudun aamuisin syömään, jaksan koko päivän paremmin eikä tee mieli napostella niin paljon. Toinen tietenkin on se, ettei osta niitä naposteltavia vaan pitäytyy hedelmissä.. tai naposteltavissa tyytyy esim. lakuihin, jotka on vähäsokerisempi vaihtoehto esim. suklaalle, josta yritän itsekin päästä eroon kun se aiheuttaa koukuttumista :)

    Vähäsokerisuudesta puheenollen - meidän isälle lääkäri sanoi muutama vuosi sitten, että kannattaa tarkkailla sokerin syöntiä, ettei tule sokeritauti. Se on siirtynyt syömään käytännössä kaiken sokerittomana (mikä on mun mielestä ihan käsittämätöntä, mutta toimii ihan törkeän hyvin. Esim. tavallisissa leivissä on yllättävän paljon sokeria ja itsekin olen tehnyt selväksi, mitä leipiä on itse järkeä syödä ettei niistä nyt saa sokeria. Iskäkin syö siis hiilihydraatteja muita kyllä ja vaikka millä mitalla leipääkin, kunhan siinä ei ole lisättyä sokeria... Ja tosiaan isältä on lähtenyt 15 kg veke ihan vaan sillä, liikkuu yhtä vähän/paljon kuin ennenkin... Hullua.

    Meillä on nyt venekiireitä eli jopa fyysistä tekemistäkin, mutta eiköhän kesän aikana mennä yhdessä liikkumaan! Mäkin nimittäin tarviin potkimista! Olin viime vai oliko se sitä edeltävänä kesänä yhden kaverin kanssa koittamassa suunnistamista ja se oli yllättävän hauskaa ympäri metsää kuljeskelua niitten rastien perässä ja sai mennä ihan omalla rytmillä. Pitää taas jonkun kerran mennä kokeilemaan - mä kun en perinteisistä lenkeistä oikein välitä. Ja kesällä voi uida paljon :) Tsemppiä, kyllä se siitä kun päätös on tehty!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin! Piti vielä sanoa, että ota HeiaHeia käyttöön, niin voin kannustaa siellä sua! :) Sehän on ilmainen palvelu ja sillä on tosi kätevä mitata, tuleeko viikottainen liikuntatavoite täyteen ja tilastojen ansiosta voi ihan jopa innostua liikkumaan, kun esim. siivoamisenkin voi hyvin laskea hyötyliikunnaksi - ja jopa shoppailun ;) Siellä voi myös tehdä henkilökohtaisen (joka siis ei näy muille) painotaulukon, mikä sinänsä on masentava jos paino nousee, mutta painon laskiessa varmasti iloista seurattavaa, ja sehän siis on tavoite :)

      Poista
    2. Mä osaan nykyään syödä aika hyvin jo aamiaista. Silloin 2008 kuntokuurin aikana söin JOKA aamu puuroa, mutta nyt menee kreikkalaista jogurttia ja rahkaa kera hedelmien ja marjojen. Tällä pysyn kylläisenä tosi paljon pidempään.

      Joo toi sokerin tarkkailu on kyllä tosi tärkeetä, etenkin tällaiselle herkuttelijalle. Jos en ole tosi tiukkana, niin ostoskoriin eksyy helposti suklaapatukka tai karkkipussi. Ja kun ylipainoa on, niin se diabeteksen uhka on ihan todellinen...

      Niin muuten, seuraavalla kerralla mennään kyllä vaikka joenrantaan kävelylle sen Pizzariumin sijaan ;) hih! (vaikka tosi hyvää olikin!)

      Tutustun Heiaheiaan! Paljon päivityksiä sieltä oonkin bongaillu Facesta eri kavereilta. :)

      Poista
  19. Minulla on ehtinyt mennä monta postausta ohi omien kiireideni vuoksi, nyt vasta pääsin tänne selaamaan rauhassa postauksiasi.
    Sofién tavoin haluan myös muistuttaa miten ihana olet! Kauneus kuitenkin kumpuaa aina sisältä päin, vaikkakin kyllähän se omassa vartalossaan viihtyminen näkyy yhtä lailla. Ymmärrän hyvin miten vaikeaa on kun oma peilikuva ja vartalo ei miellytä, täällä pohditaan näitä samaisia juttuja vähän liiankin usein!

    Haluan toivottaa kovasti tsemppiä urakassasi, nautihan paljon mansikoita ja muita kevyitä kesäherkkuja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Maija tsempistä!

      Tässä kävi tosiaan niin, että valokuvissa ja peilissäkin näytti olevan joku ihan toinen ihminen - en tuntenut oloani "omaksi" levinneessä kropassani. Laihaa minusta ei saa tekemälläkään, mutta elämäntaparemontti oli paikoillaan.

      Onneksi kesällä on tarjolla niin paljon ihania tuoreita kotimaisia kasviksia ja marjoja, joten hyvää ja terveellistä ruokaa on helppo tehdä. Jätän ne siiderit ja jäätelöt vähemmälle ja keskityn mansikoihin ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi! Thank you for commenting! :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...