torstai 12. helmikuuta 2009

Sittenkin ihan jees päivä!

Myönnettäköön, mulla oli tästä päivästä ennakkoluuloni. Mutta loppuen lopuksi torstaista tulikin ihan toivoa täynnä oleva viikonpäivä, jippii!

Ensinnäkin sain nukuttua suht hyvin, ensimmäisen kerran moneen yöhön. Minä kun olen kai osaltani ihmissusi ja tuo täysikuu vaikuttaa unirytmiini tosi pahasti. Nukun vain pieniä pätkiä ja uneksin vallan mahdottomasti kaikista hulluista jutuista. Eihän se tänäänkään unetta mennyt tuo yö, uneksin, että Kouvolassa oli joku mallijuttu/karnevaali kävelykatu Manskilla. Olin katsomassa tapahtumaan ja iloistuin hirveesti kun Saimi Hoyer (oli pakko googlettaa uusi sukunimi, ei tuota muista millään!) tuli moikkaamaan mua!

Suht rauhallisen aamun jälkeen kävin koululla palauttamassa tehtävän ja juttelemassa kandiohjaajan kanssa, sen jälkeen talsin Osuuspankkiin allekirjoittamaan kesätyösopimusta. Sainkin olla 3 kk töissä (luvatun kahden sijaan) ja palkkakin oli noussut aika kivasti vii2me kesästä. Aivan ihana tunne, kun tietää, että on kesäksi töitä. Eikä sekään haittaa, että itse työ nyt ei ole mitään kovinkaan kaksista, kyllä sitä yhden kesän vielä jaksaa. Kaiken huipuksi pankkia ei lainkaan haitannut, että lähden Italiaan 26.8, laitettiin soppari loppumaan pari päivää aiemmin. (kiitos joustavuudesta, kiitoskiitos!)

Illan päätti Prosecco-harjoitus ja bodypump. Harjoiteltiin tänään Å en sån karl ja En fången fågel, molemmat meni jo suht hyvin vaikka ovatkin vähän kenkkuja, etenkin Salokosken Fången fågel. Se on tosi ihana, Edith Södergranin runoon, mutta jazzsovitus = hulluja (mutta makeita) sointuja! Olen ihan rakastunut tähän lauluun ja runoon.

En fågel satt fången i en gyllene bur
i ett vitt slott vid ett djupblått hav.
Smäktande rosor lovade vällust och lycka.
Och fågeln sjöng om en liten by högt uppe i bergen,
där solen är konung och tystnaden drottning
och där karga små blommor i lysande färger
vittna om livet, som trotsar och består.


Jep, harjoitusta tarvitaan, mutta on aivan ihana laulaa kvartetissa! Olin tosi onnekas kun pääsin mukaan Roomaan, sillä porukallahan nyt ollaan jatkettu laulamista kun äänet sopi niin kivasti yhteen. (kyllä se YJP tiesi mitä teki)

Tuntui, että bodypumpkin (pumpkin, haha!) meni helposti tänään, seuraavan kerran meinaan yrittää isommilla painoilla ainakin reisibiisissä. Saa nähdä jaksanko edes puolta kappaletta, mutta aina voi yrittää.

Nyt iltapalaa ja huomisen odotusta; ohjelmassa ankaraa siivousta ja illalla gourmet-italialainen illallinen eli turnésitz! No kann e va grannt!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! Thank you for commenting! :)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...